Hyödynnä toisen neljänneksen myötätuuli: käynnistä hyvinvointi, kun motivaatio on jo korkealla

Joka tammikuu käy samoin. Yritykset käynnistävät hyvinvointialoitteita uuden vuoden innostuksen siivittämänä. Työntekijät ilmoittautuvat mukaan uuden alun optimismin vallassa. Ja ystävänpäivään mennessä osallistuminen on romahtanut. Kuntosalikortit jäävät käyttämättä. Hyvinvointiportaali kerää digitaalista pölyä. Johto siirtyy hiljaa muihin prioriteetteihin.

Kyse ei ole siitä, etteivät ihmiset välittäisi hyvinvoinnista. Tammikuu on yksinkertaisesti huono aika rakentaa pysyviä tapoja. Päivät ovat lyhyitä ja kylmiä. Joulun jälkeinen krapula on todellinen. Ja ”uusi vuosi, uusi minä” -paine tekee hyvinvoinnista velvollisuuden eikä jotain, mitä ihmiset oikeasti haluavat tehdä.

On kuitenkin ikkuna, jonka useimmat organisaatiot ohittavat täysin – jakso vuodesta, jolloin olosuhteet hyvinvointiin sitoutumiselle ovat lähes kohtuuttoman suotuisat. Tuo ikkuna on vuoden toinen neljännes. Ja jos et hyödynnä sitä, soudat vastavirtaan sen sijaan, että antaisit virran viedä.

Miksi tammikuu epäonnistuu ja huhtikuu ei

Useimmat meistä tuntevat kuvion: tammikuussa kuntosalit ovat täynnä, ja helmikuuhun mennessä väki on harventunut. Moni lupaus hiipuu muutamassa viikossa. Innostus on aitoa. Toteutus usein ei.

Syy on pääosin ympäristössä. Tammikuussa kaikki toimii sinua vastaan. Lyhyet valoisat tunnit laskevat energiaa ja mielialaa. Kylmä sää tekee kaikesta ulkoilusta raskasta. Ihmiset toipuvat joulun kuluista ja sosiaalisesta ylikuormituksesta. Motivaatio on keinotekoista – kalenterin sanelemaa, ei sitä, miltä ihmisistä oikeasti tuntuu.

Huhtikuuhun mennessä tilanne on kääntynyt täysin.

The Lancet -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että aivojen serotoniinituotanto on suoraan yhteydessä kirkkaan auringonvalon kestoon – ja alimmillaan talvella. Kun kevät saapuu ja valoisat tunnit lisääntyvät, serotoniinitasot nousevat luonnostaan. Ihmiset tuntevat itsensä energisemmiksi, optimistisemmiksi ja avoimemmiksi muutokselle. Se ei ole motivaatioteoriaa. Se on neurokemiaa, joka toimii sinun hyväksesi.

Lisää tähän käytännön tekijät: lämpenevä sää tekee kävelystä, pyöräilystä ja ulkoaktiviteeteista taas houkuttelevia. Sosiaaliset kalenterit avautuvat. Ensimmäisen neljänneksen määräaikojen ja vuosiarviointien sumu hälvenee. Työntekijät eivät ole vain valmiita osallistumaan hyvinvointiin – he ovat jo puoliksi mukana oletusarvoisesti. Ympäristö tekee raskaan työn puolestasi.

Tämä on toisen neljänneksen myötätuuli. Ja organisaatiot, jotka tunnistavat sen, ovat valtavassa etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka ajattelevat yhä tammikuun kautta.

Ensimmäisen neljänneksen krapula on todellinen – ja se avaa sinulle tilaisuuden

Tästä ei puhuta tarpeeksi: vuoden ensimmäinen neljännes on uuvuttava. Vuosisuunnittelun, tavoitteiden asettamisen, kehityskeskustelujen ja vahvan alun paineen jälkeen useimmat työntekijät saapuvat huhtikuuhun kantaen kolmen kuukauden aikana kertynyttä stressiä.

Gallupin globaalin tutkimuksen mukaan noin neljä kymmenestä työntekijästä kokee paljon stressiä tavallisena päivänä. Kun päälle tulee vaativa ensimmäinen neljännes, moni kantaa huhtikuussa kasautunutta kuormaa. He eivät ole vain avoimia hyvinvoinnille. He tarvitsevat sitä.

Tämä tekee toisesta neljänneksestä niin tehokkaan käynnistysikkunan. Et pyydä työntekijöitä lisäämään mitään jo valmiiksi ylitäyteen alkuvuoden lautaseen. Tarjoat varoventtiilin juuri sillä hetkellä, kun he etsivät sellaista. Kevään hyvinvointihaaste ei tunnu taas yhdeltä yrityksen aloitteelta – se tuntuu raikkaalta tuulahdukselta. Kirjaimellisesti.

Taustalla vaikuttaa myös psykologinen periaate. Tutkijat ovat tunnistaneet uuden alun vaikutuksen: ihmiset tavoittelevat päämääriään aktiivisemmin ajallisten merkkipaalujen, kuten uuden viikon, kuukauden tai vuodenajan alun, jälkeen. Tammikuu saa kaiken huomion, mutta myös uuden neljänneksen alku ja vuodenajan vaihtuminen ovat nollaushetkiä.

Budjettien ajoitus, josta kukaan ei puhu

Toisella neljänneksellä on myös motivaatiota ja mielialaa käytännöllisempi ulottuvuus: raha.

Monet organisaatiot toimivat kalenterivuoden budjeteilla, joten ensimmäinen neljännes kuluu suunnitelmien viimeistelyyn ja hyväksyntöjen hankkimiseen. Toisella neljänneksellä budjetit on jaettu, käyttövaltuudet ovat selvät ja HR-tiimeillä on oikeasti aikaa käynnistää uusia aloitteita. Organisaation valmius, joka puuttui tammikuussa – kun kaikki vasta hahmottivat prioriteetteja – on huhtikuussa täysin olemassa.

Hyvinvointialustoja arvioiville yrityksille toinen neljännes on myös käytännöllinen päätöksenteon hetki: suurin osa vuodesta on vielä jäljellä tulosten osoittamiseen, ja aikaa riittää kesän ja syksyn rytmin suunnitteluun. Jos organisaatiossasi on puhuttu hyvinvointiin panostamisesta, nyt puheet voi muuttaa teoiksi.

Jos odotat kolmanteen neljännekseen, taistelet kesälomia vastaan. Jos odotat neljänteen neljännekseen, kilpailet budjettikauden, vuoden lopun arviointien ja joulun häiriötekijöiden kanssa. Toinen neljännes on puhdas ikkuna – vuosineljännes, jolloin aikomukset, resurssit ja ajoitus todella osuvat kohdalleen.

Miltä toisen neljänneksen hyvinvointikäynnistys näyttää

Myötätuuli on siis olemassa. Mitä sillä tehdään?

Tehokkaimmilla toisen neljänneksen hyvinvointikäynnistyksillä on muutama yhteinen piirre, jotka erottavat ne tammikuun ryntää ja hiipuu -kuviosta.

Ne alkavat pienestä ja kasvavat. Älä yritä lanseerata kattavaa, koko vuoden hyvinvointialustaa yhdellä ilmoituksella. Aloita kohdennetulla kevään haasteella – 4–6 viikkoa, yksi selkeä teema, helppo liittyä. Tuo ihmiset mukaan matalan kynnyksen kautta. ”Kevään nollaus” -haaste, jossa yhdistyvät askelseuranta, nesteytystavoitteet ja päivittäiset mindfulness-minuutit, antaa työntekijöille useita tapoja osallistua kuormittamatta heitä. Ideoita löydät artikkeleista viisi raikasta kevään hyvinvointihaastetta ja terveelliset kevään haasteet; jos haluat edetä nopeasti, käytä 7 päivän käynnistyssuunnitelmaamme.

Ne hyödyntävät ulkoilun energiaa. Toinen neljännes on se ainoa aika vuodesta, jolloin ”mene ulos” kuulostaa aidosti houkuttelevalta lähes kaikille. Kävelyhaasteet, ulkona tehtävät tiimiaktiviteetit, lounastauon liikuntatuokiot – nämä tuntuvat luontevilta huhti- ja toukokuussa tavalla, joka ei yksinkertaisesti onnistu tammi- tai marraskuussa. Hyödynnä vuodenaikaa. Suunnittele haasteita, jotka nostavat ihmiset tuoleiltaan päivänvaloon, jossa neurokemia tekee jo omaa työtään.

Ne käyttävät joukkueita, eivät yksilöitä. Sosiaalinen suunnittelu muuttaa käyttäytymistä mitattavasti: STEP UP -satunnaistetussa tutkimuksessa sosiaalisten pelielementtien lisääminen askelseurantaan lisäsi aktiivisuutta, ja kilpailuryhmä käveli noin 920 askelta päivässä enemmän kuin verrokkiryhmä (Patel ym., JAMA Internal Medicine, 2019). Toisella neljänneksellä, kun sosiaalinen energia on luonnostaan korkeammalla, tiimidynamiikka on erityisen voimakas. Ihmiset haluavat kuulua johonkin, joten anna heille joukkue, johon kuulua.

Ne liittyvät johonkin suurempaan. Parhaita toisen neljänneksen käynnistyksiä ei esitetä irrallisina tapahtumina. Ne kehystetään hyvinvointikulttuurin muutoksen alkuna. ”Tämä on kevään haasteemme – ja ensimmäinen tämän vuoden neljästä vuodenaikahaasteesta.” Tämä kehys muuttaa kertaluonteisen tapahtuman tarinaksi, jossa työntekijät näkevät itsensä pitkällä aikavälillä. Samalla se pohjustaa kesän, syksyn ja talven haasteet, jotka rakentuvat toisen neljänneksen luoman perustan päälle. Yksinkertaisen rakenteen löydät neljän haasteen vuosineljännessuunnitelmasta, ja seuraavaan vaiheeseen artikkelista näin valmistelet kesähaasteen.

Oikean ajoituksen kertautuva vaikutus

Näin käy, kun käynnistät hyvinvoinnin toisella neljänneksellä tammikuun sijaan.

Ensinnäkin alkuvaiheen osallistuminen on suurempaa, koska työskentelet luontaisen motivaation kanssa etkä joulun jälkeistä väsymystä vastaan. Ihmiset eivät ilmoittaudu syyllisyydestä – vaan koska he oikeasti haluavat.

Toiseksi loppuun asti osallistuvien osuus on suurempi, koska ympäristötekijät – päivänvalo, sää, energiataso, sosiaalinen avoimuus – ylläpitävät sitoutumista koko haasteen ajan sen sijaan, että ne toimisivat sitä vastaan.

Kolmanneksi kevään haasteen aikana syntyvät tavat jäävät todennäköisemmin pysyviksi, koska ne perustuvat aitoon motivaatioon eivätkä kalenterin luomaan paineeseen. Työntekijä, joka alkaa kävellä lounastauolla huhtikuussa, tekee sitä todennäköisemmin vielä heinäkuussa kuin se, joka aloitti kuntosalirutiinin 2. tammikuuta.

Ja neljänneksi onnistunut toisen neljänneksen käynnistys tuottaa organisaatiolle todisteen siitä, että hyvinvointi toimii. Kun johto näkee kevään haasteesta vahvat osallistumisluvut ja myönteistä palautetta työntekijöiltä, keskustelu siirtyy kysymyksestä ”pitäisikö meidän panostaa hyvinvointiin?” kysymykseen ”miten rakennamme tämän varaan?”. Se on täysin erilainen keskustelu – ja se johtaa pitkäjänteiseen panostukseen kertaluonteisten kokeilujen sijaan.

Miksi odottaminen on todellinen riski

Monen organisaation vaisto on jatkaa suunnittelua, arviointia ja ”täydellisen hetken” odottamista. Mutta työntekijöiden sitoutumista koskeva data maalaa kiireellisen kuvan. Kun maailmanlaajuinen sitoutuminen on historiallisen alhaalla ja puolet työntekijöistä pitää silmällä seuraavaa tilaisuuttaan, odottamisen hinta ei ole neutraali. Jokainen viivästetty neljännes on neljännes, jonka aikana henkilöstösi on sitoutumatonta, stressaantunutta ja mahdollisesti katsomassa muualle.

Toinen neljännes ei ole vain kätevä ajankohta. Se on strateginen. Myötätuuli on todellinen – päivänvalo, energia, budjettien ajoitus, uuden alun psykologia. Mutta myötätuuli ei kestä ikuisesti. Kesä tuo lomat ja aikatauluhässäkän. Syksy tuo loppuvuoden paineet. Entä tammikuu? Tiedämme jo, miten siinä käy.

Toisella neljänneksellä liikkeelle lähtevät organisaatiot eivät vain käynnistä hyvinvointihaastetta. Ne tarttuvat hetkeen, jolloin kaikki – biologia, psykologia, budjettisyklit ja työntekijöiden valmius – toimii niiden hyväksi.

Myötätuuli on täällä. Kysymys on, otatko sen purjeisiisi vai annatko sen mennä ohi.

Valmis ottamaan myötätuulen purjeisiin? Varaa YuMuuv-demo ja käynnistä kevään haasteesi muutamassa päivässä.