Työhyvinvoinnin trendit: viisi kulttuurimuutosta, jotka muuttavat ohjelmien toimintaa

Yritysten hyvinvointia käsittelevillä trendikirjoituksilla on uskottavuusongelma, ja ala on ansainnut sen itse. Jokainen kausi tuo uusia ennusteita, jotka on puettu tarkalta kuulostaviin prosenttilukuihin, ja moni niistä juontaa juurensa palveluntarjoajan kyselyyn, joka on suunniteltu myymään juuri sitä, mitä ennustetaan. Siksi on syytä sanoa suoraan, mitä tämä artikkeli on: ei keksittyihin tilastoihin perustuva ennuste, vaan kuvaus suunnasta, jonka näemme omasta näkökulmastamme – HR-johtajien käymistä keskusteluista, ostajien esittämistä kysymyksistä ja siitä, miten omalla alustallamme olevat ohjelmat suunnitellaan nyt eri tavalla kuin kaksi vuotta sitten.

Viisi työhyvinvoinnin trendiä erottuu muista. Yksikään niistä ei ole uusi laite tai uudenlainen aktiviteetti. Kaikki ne ovat muutoksia siinä, miten organisaatiot ajattelevat hyvinvoinnista: hiljaisempia, rakenteellisia ja meidän näkemyksemme mukaan paljon merkittävämpiä kuin mikään palautumisteknologia, jota tällä vuosineljänneksellä mainostetaan. Jos vastaat ohjelmasta, jokaiseen liittyy jotain, mitä voit tehdä toisin seuraavien kuukausien aikana.

1. Etuisuuksista rytmeihin

Ensimmäinen muutos on kertaluonteisten hyvinvointitapahtumien hidas hiipuminen. Vuosien ajan oletuksena oli satunnaisuus: askelhaaste tammikuussa, webinaari mielenterveyden teemakuukautena, hedelmäkori, ja siinä se. Jokainen tapahtuma tuotti pienen aktiivisuuspiikin, kuvan intranetiin ja sitten tasaisen viivan seuraavaan kertaan asti.

Muutosta ajaa kertynyt pettymys. HR-johtajat ovat järjestäneet niin monta kertaluonteista tapahtumaa, että he näkevät kaavan omasta datastaan: piikki, hiipuminen, hiljaisuus. Käyttäytymisen muutos ei elä satunnaisilla virikkeillä, ja jokainen, joka on yrittänyt kohentaa kuntoaan yhden uudenvuoden innostuspuuskan voimin, tietää tämän omasta elämästään.

Käytännössä muutos näyttää julisteen sijaan kalenterilta: tasainen haasteiden tahti läpi vuoden, jossa jokainen haaste jatkuu luontevasti seuraavaan ja teemat sovitetaan vuodenaikoihin. Liikuntaa silloin, kun sää auttaa, unta ja palautumista pimeän tullessa ja jotain kevyttä ja sosiaalista siinä välissä. Tavat kiinnittyvät asioihin, jotka toistuvat, ja rytmi antaa niille jotain, mihin kiinnittyä. Oma kyselymme hyvinvointihaasteiden järjestäjille osoittaa samaan suuntaan: 70 % organisaatioista järjestää haasteita mieluiten kuukausittain.

Konkreettinen toimenpide: ennen kuin käynnistät mitään, luonnostele seuraavat kuusi kuukautta jatkumona yksittäisen tapahtuman valitsemisen sijaan. Karkeakin rytmi (yksi päähaaste neljän–kuuden viikon välein, vuorotellen liikunnallisia ja muita teemoja) voittaa näyttävämmän kertatapahtuman, koska toinen haaste perii ensimmäisen keräämän yleisön. Työhyvinvoinnin vuosikalenterimme antaa sinulle kuukausittaisen lähtökohdan.

2. Palautumisesta tulee mittari

Toinen muutos on levon tulo ohjelmiin, jotka ennen mittasivat vain ponnistelua. Yritysten hyvinvointi kasvoi liikunnan ympärille (askeleet, treenit, kilometrit), ja pitkään sen piiloviesti oli, että enemmän tekemistä tarkoittaa enemmän hyvinvointia. Tätä viestiä ollaan hiljalleen hylkäämässä.

Taustalla on uupumuksen tilinteko, jonka useimmat toimialat ovat käyneet läpi jossain muodossa. Organisaatiot, jotka ovat nähneet kyvykkäiden ihmisten ajavan itsensä loppuun, ovat oppineet, että suorituskyky syntyy ponnistelun ja palautumisen kierrosta eikä pelkästä ponnistelusta – ja että ohjelma, joka juhlii vain ponnistelua, vahvistaa juuri sitä kulttuuria, jota se väittää tasapainottavansa. Palautumisen kieli, joka on pitkään ollut vakiintunutta huippu-urheilussa, on siirtynyt tavalliseen työelämään.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että unihaasteet asettuvat askelhaasteiden rinnalle ja niihin suhtaudutaan yhtä vakavasti, mindfulness-minuutit lasketaan yhtä oikeutetuiksi kuin liikuntaminuutit ja syksyn kalenterissa liikuntapainotteista syyskuuta seuraa palautumiseen keskittyvä lokakuu. Tämä järjestys kertoo henkilöstölle rakenteen tasolla, että kierron molemmat puolet ovat tärkeitä.

Konkreettinen toimenpide: lisää kalenteriisi yksi palautumishaaste ja anna sille sama markkinointipaino kuin askelkilpailulle. Unihaaste loka- tai marraskuussa, kun pimeys tekee aiheesta luontevan, on ilmeinen vaihtoehto (näin järjestät haasteen, johon ihmiset luottavat). Seuraa sitten, ketkä osallistuvat. Monet ohjelmat huomaavat tavoittavansa ihmisiä, joita liikuntahaasteet eivät koskaan tavoittaneet.

3. Hiljainen osallistumisreitti

Kolmas muutos on jo myöhässä: ohjelmiin rakennetaan vähemmän näkyviä tapoja osallistua, kun vuosia on oletettu, että julkinen kilpailu toimii kaikille.

Klassinen formaatti on julkinen tulostaulu, ja osalle henkilöstöstä se on juuri oikea: energisoiva, sosiaalinen ja hieman koukuttava. Mutta ohjelmista vastaavat, jotka katsovat tarkemmin, huomaavat yhä uudelleen saman asian: kilpailuhenkinen ydinjoukko lähtee mukaan kaikkeen, ja hiljaisempi enemmistö osallistui kerran, näki nimensä taulukon loppupäässä eikä palannut koskaan. Heille tulostaulu ei ole motivaattori, vaan pieni toistuva nolous, ja he reagoivat jättäytymällä pois. Osallistavuuden tavoittelu ei ole pehmeyttä. Se on matematiikkaa: ohjelma, joka toimii vain kilpailuhenkisimmille, epäonnistuu varsinaisessa tehtävässään, joka on koko henkilöstön terveys.

Käytännössä hiljainen reitti tarkoittaa vaihtoehtoja yhden areenan sijaan. Henkilökohtaisia päivätavoitteita, joissa onnistumista mitataan suhteessa itseen eikä maratoneja juoksevaan kollegaan. Tiimiformaatteja, joissa pisteytys perustuu keskiarvoihin ja kenenkään yksittäinen luku ei ole pääosassa. Yhteisiä tavoitteita, joita kaikki täyttävät yhdessä. Yksityisiä haasteita pienille ryhmille, jotka mieluummin tekevät tämän ystävien kesken. Kilpailullinen reitti ei katoa – se vain lakkaa olemasta ainoa tie sisään. (Siitä, milloin kilpailu auttaa, lue artikkeli miksi leikkimielinen kilpailu toimii.)

Konkreettinen toimenpide: järjestä seuraava haasteesi kahdessa muodossa: tavallinen tulostaulu niille, jotka siitä innostuvat, ja sen rinnalla yhteinen tai tiimin keskiarvoon perustuva versio, jossa mikään yksilöllinen sijoitus ei ole pääosassa. Vertaa sitten kokonaisosallistumista edelliseen pelkän tulostaulun haasteeseesi. Vertailu tekee yleensä perustelutyön puolestasi.

4. Vaikutukset perheeseen ja elämään

Neljäs muutos tapahtuu ohjelman reunalla, jossa työssä rakennetut tavat valuvat työn ulkopuoliseen elämään, ja organisaatiot alkavat nähdä sen ominaisuutena eikä pyöristysvirheenä.

Osittain taustalla on hybridityö, joka hämärsi työn ja kodin rajan miljoonilta ihmisiltä; ohjelma, joka käsittelee vain sulautuneen elämän työpuolta, tuntuu yhä keinotekoisemmalta. Osittain kyse on tapojen tavallisesta logiikasta. Ihminen, joka rakentaa kävelyrutiinin työpaikan haasteen kautta, ei kävele vain työnantajansa vuoksi. Hän houkuttelee puolisonsa mukaan iltalenkille, ja tavasta tulee koko kotitalouden omaisuutta eikä vain työpaikan etu.

Käytännössä tämä näkyy haasteina, jotka on suunniteltu kulkemaan kotiin asti: ulkoilu, ruutuvapaat ateriat, kiitollisuuspäiväkirja – aktiviteetit, joihin osallistuminen ottaa luontevasti mukaan ne, joiden kanssa asut. Oivallus näiden takana on yksinkertainen: työntekijä, jonka kotielämä on terveempää, tulee töihin terveempänä, joten vaikutukset kotiin eivät koskaan olleet ohjelman intressien ulkopuolella.

Konkreettinen toimenpide: valitse yksi haaste, jonka teema on suunniteltu perheen kanssa jaettavaksi (ulkoilu ja ruutuvapaat ateriat sopivat vuodenaikaan), ja kerro aloitusviestissä, että se on tarkoitettu tehtäväksi kotiväen kanssa. Se ei maksa mitään ja muuttaa ohjelman ihmisten aikaa vaativasta velvollisuudesta joksikin, joka ulottuu toimistoa pidemmälle. Kotitalousversiota varten katso oppaamme perheen liikuntahaasteesta.

5. Näyttö lupausten sijaan

Viides muutos on se, josta palveluntarjoajat pitävät vähiten, mikä on hyvä merkki sen aitoudesta: ostajat ovat lakanneet hyväksymästä alan perinteistä myyntilaskentaa.

Vuosien ajan hyvinvointia myytiin näyttävillä tuotoilla. Siteeratuin luku, vuoden 2010 katsauksesta, jonka mukaan terveydenhuoltokulut laskevat noin 3,27 dollaria jokaista käytettyä dollaria kohden, perustui suurelta osin satunnaistamattomiin tutkimuksiin. Kun tutkijat testasivat työpaikan ohjelmaa satunnaistetussa kokeessa, työntekijät raportoivat terveellisemmistä elintavoista, mutta 18 kuukauden jälkeen kliinisissä mittareissa, poissaoloissa tai työsuorituksessa ei ollut merkittäviä eroja. Tiukemmat budjetit ja analyyttisesti osaavammat HR-tiimit ovat hoitaneet loput: talousosastot kysyvät nyt, mistä luku on peräisin.

Käytännössä kysymykset ovat muuttuneet. Ei enää ”mikä on ROI-kerroin”, vaan ”kuinka suuri osa työntekijöistä todella osallistui viime kuussa”, ”kuinka moni palasi seuraavaan haasteeseen” ja ”näytä sitoutumiskäyrä, myös käynnistyksen jälkeinen notkahdus”. Ohjelmista vastaavat puolestaan raportoivat maltillisia, perusteltavissa olevia asioita (osallistuminen, säännöllisyys, palaute) sen sijaan, että väittäisivät askelhaasteen liikuttaneen terveydenhuoltokulujen riviä. Tämä pidättyvyys vahvistaa koko alaa: maltillinen luku, johon talousjohtaja uskoo, on arvokkaampi kuin näyttävä luku, johon kukaan ei usko.

Konkreettinen toimenpide: ennen seuraavan ohjelmasi käynnistämistä päätä, mitä raportoit sen päättyessä, ja sitoudu raportoimaan se riippumatta siitä, imarteleeko se sinua vai ei: todellinen osallistuminen, todellinen loppuun suorittaminen ja todelliset paluuprosentit haasteiden välillä. Jos et saa näitä lukuja tänään selkeästi, on parempi tietää se nyt kuin budjettiaikaan. Listamme hyvinvointiohjelmien yleisistä ongelmista kertoo, mikä tavallisesti on esteenä.

Viittä muutosta yhdistävä lanka

Yhdessä tarkasteltuna viisi muutosta ovat yksi muutos viidestä kulmasta: yritysten hyvinvointityö aikuistuu. Rytmejä tempausten sijaan, palautumista ponnistelun rinnalla, ovia hiljaiselle enemmistölle, ohjelmia, jotka tunnustavat ihmisillä olevan koti, ja väitteitä, jotka talousjohtaja voi tarkistaa. Jokainen niistä on siirtymä pois hyvinvoinnista teatterina kohti hyvinvointia infrastruktuurina: vähemmän valokuvauksellista, vaikeampaa käynnistää rytinällä ja paljon todennäköisemmin yhä toimivaa helmikuussa.

Missä YuMuuv tulee kuvaan

Näitä muutoksia varten YuMuuv on rakennettu. Voit suunnitella haastekalenterin kertaluonteisten tapahtumien sijaan ja järjestää uni- ja mindfulness-haasteita liikuntaformaattien rinnalla (katso koko aktiviteettilista). Hiljaista reittiä varten on päivätavoitteet, yhteiset tavoitteet ja tiimitulostaulut, joissa voi käyttää summien sijaan keskiarvoja. Perheeseen ulottuvia vaikutuksia varten on käsin kirjattavia haasteita, kuten ulkoilu ja ruutuvapaat ateriat, sekä yksityisiä haasteita, joihin voi liittyä enintään 10 henkeä, myös yrityksen ulkopuolelta. Mikään tästä ei päätä strategiaasi puolestasi, mutta jos tämä suunta vastaa sitä, mihin haluat ohjelmasi vievän, työkalujen ei pitäisi olla esteenä.

Suunnitteletko seuraavaa kautta? Varaa YuMuuv-demo, niin autamme sinua hahmottelemaan haasterytmin seuraavalle kuudelle kuukaudelle.